Istahdin just yöjunaan kohti Surat Thania joten nyt on taas aikaa kirjotella, julkiseks tää tulee vasta kun pääsen taas nettiin kiinni.

Nukuin viimeyön yllättävän hyvin patjan ja tyynyn kovuudesta huolimatta. Heräilin joskus 10 aikoihin ja jäin sänkyyn makoilemaan ja kattelemaan ikkunasta ulos liikennettä. Kävin noustuani "kylmässä" suihkussa (ei ollu kovin kylmä ees) koska sähkösuihku oli varattu. Sitten 7/11 hakeen aamupalaa ja ostin hedelmäkärrystä kadulta valmiiks pilkottua tuoretta ananasta joka tarjoillaan muovipussista puutikun kanssa, hinta 20 thb eli noin 50 snt. Sikahyvää. Mä en oikeen ymmärrä miten noi ruokakojut toimii siks oon kovin huono viel ostaan oikeeta ruokaa. Tai sit ne näyttää niin kummallisilta ja samoin kaupan valmisruuat.

Kirjauduin ruuan jälkeen pihalle ja käppäilin bussipysäkille, johon (ainakin yhen sivuston mukaan) piti tulla bussi jolla pääsee suoraan Hua Lamphongin rautatieasemalle. Odotin sikakauan, ei paljoo näkyny. En lähteny sit randomilla mihinkään bussin kyytiin joten otin taksin. Matkan hinta 73 thb eli 1,80€. Bussi olis ollu maksimissaan 24 thb. Vein rinkan tavarasäilytykseen ja lähin kävelylle johonkin suuntaan. Nappailin kuvia matkalla jonkin verran ja yritin pysyä yhdellä tiellä etten eksy. Löysin itteni hetken pääst joltain marketilta missä myytiin ihan kaikkee merenelävistä hedelmiin, rehuista kukkasiin jne. Jengi oli jo sulkemassa kioskejaan mut en ollu mitään muutenkaan ostamassa. Mietiskelin tässä, kyllästynköhän missään vaiheessa päämäärättömään palloiluun ilman mitään  suunnitelmaa, fiilistellen. Luultavasti en.

kuvissa näkyy pari haamuautoa kun yritin panoraamaa

 

Marketilta

 

 

Bongasin jonkun semi länkkärimäisen ravintolan takas aseman vierestä jossa oli myös wifi. Seuraan liittyi itävaltalaisneito, jonka nimi oli vissiin Louise tjsp. Juteltiin kumpienkin reissujuttuja ja soitin välissä Nellylle muutamaan otteeseen aina kun yhteydet toimi.  Veikkasin Louisen iäks 26-27 , totuus 20. Ja kun mietin itteäni kolme vuotta sitten, tai itteäni tähän tilanteeseen parikymppisen mun aivoilla niin tota joo.. Ei voi ku hattua nostaa.

Saatoin Louisen junaan, toivotettiin toisillemme hyvää reissua ja jäin odottamaan omaa junaani joka lähti tunnin päästä. Kirjotin asemalla pitkän tekstin tätä blogia aatellen mut joku meni vihkoon ja kaikki poistu. No whatthehell.

Muutamia havaintoja multa, joka ei ikinä oo Aasiassa reissannu:

Kyyläys. Nää paikalliset tuijottaa ihan sikana. Ehkä näytän jotenkin erikoiselta tai sit ne kummastelee yksin kulkevaa länkkärinaista. Luulis et täällä on totuttu jo ihan hyvin turisteihin. Et jos on pienintäkään sosiaalisten tilanteiden pelkoa niin tää on aika mielenkiintosta. Tiiättekö sen fiiliksen kun nousette bussiin, ja tuntuu siltä et kaikki tuijottaa sua ja mietit kaikki ilmees ja elees tarkkaan. Tai kun painat väärällä pysäkillä nappia ja jäät silti kyydistä koska et kehtaa olla jäämättä? Jep. :D

Joka paikassa on ihan helvetisti työntekijöitä. Esimerkiks rautatieasemalla: siivoojia/lakaisijoita häärää ympäriinsä. Julkisiin vessoihin on rahastajat, miesten vessassa oma ja naisten vessassa omansa. Vartijoita joka sisäänkäynnillä, ulkona ja laitureilla. Sit on lipunmyyjät luukuilla ja asemalla pyörii niitten lisäksi vielä väkeä jotka tulee heti ovella kysyyn mihin oot menossa ja avustaa sut lippuostoksille ja juniin. Jopa tääl junassa oli kaks kontsaa joista toinen vaan luki lipusta ääneen millä pysäkillä jään ja toinen kirjas ylös, ja sit tuli vielä kolmas perässä. Ja ravintolassa jossa kävin, oli yks kokki ja varmaan kuus tarjoilijaa, ja oltiin melkein ainoot asiakkaat. Ja kelatkaa jos tkln busseissa olis kuski ja lipunmyyjä erikseen. Taitaa olla työvoima halpaa.

Hyttyset. Niitä on ihan joka paikassa ja parasta niissä on se, et ne on ihan helvetin pieniä etkä huomaa niitä ennen kun on liian myöhäistä. Mun sääret kutiaa ihan perkeleesti ja kädessä on joku kolme pistoo. Nukuin viimeyön myrkytettynä mut näitä vaan sikiää. Malariaa ootellessa.

Kaikki tarjoillaan muovissa. Saat ne hedelmät kärrystä kahteen muovipussiin pakattuna, ostat vesipullon niin saat sillekin pienen muovipussin. Ostat katukeittiöstä liha- tai kanavartaan, muovipussiin vaan. Siihen viel lisäks se et juomavesi ostetaan pulloissa niin ei mikään ihme et nää muovijätteet lilluu jonain Intian kokosena jätelauttana Tyynellä merellä.

Kuninkaan palvominen. Luin tästä etukäteen mut ei sitä tajua ennenkuin pääsee tänne. Jengillä roikkuu parvekkeilta jotain kuvia kuningasparista, takseissa on tekstit "Long live the king" ja joka kadunkulmassa on niitten kuvia pystytetty helvetin hienoihin kehyksiin ym. Rahaa pitää käsitellä hyvin koska kuninkaan kuvaa ei sovi rypistää. Nolointa et juna-asemalla tasan kello 18 Kajahti kansallislaulu soimaan ja kaikki nousi seisomaan enkä mä meinannu huomata mitään kun olin nenä kiinni tabletissa.

Nyt on taas semmonen fiilis et haluisin suihkuun. Vaatteet on liimautunu kiinni ihoon ja hiki virtaa. Onneks on ollu pilvistä niin ei oo tarvinnu aurinkorasvan kans pelleillä. Sadetta ei ihan hirveesti oo ollu päivisin, nyt pari päivää iltasin on tullu jonkin verran.i Sitä kunnon ukkosmyrskyä ootan vielä. Lennolla kattelin ihan onnesta soikeena kun alapuolella oli viimesen päälle ukkosta jossain Burman kohdalla. Muuten ikkunasta näky ihan sysimustaa ja pilvien välistä kunnon valoshow. Niin nättiä!

Mulla on joku ihme sisäänrakennettu juttu, et kun istun johonki julkiseen kulkuneuvoon alas niin ei mee kauaakaan kun alkaa silmät painuu kiinni, vaikka ennen sitä ei väsyttäis lainkaan. Niinku nytkin. Koitan säästellä siihen asti kun noi punkat vedetään esiin. Perillä ollaan 6:23 lauantaiaamuna ja siitä on järjestetty sit kyydit eteenpäin Koh Phanganille ja illalla sit reivataan fullmoon-partyillä. Varasin kaheks yöks taas dormista sängyn, halvin minkä löysin oli 7 dollaria/yö. Eli tuplat tohon viimeöiseen verrattuna. Tällä kertaa päätin maksaa sijainnista taalan enemmän, niin ei tarvi käyttää rahoja alvariinsa taksilla kulkemiseen. Aattelin vuokrata skootterin joku päivä saarilla mut pitää vähän reenata tosin, kun en oo oikeestaan ikinä ajanu kakspyöräsellä moottoriajoneuvolla. Tai sit mönkijä. 

Tää yöjuna on siistein juttu ikinä! Puhtaat pyyhkeet ja lakanat ja kaikki, ihan ku ois hotellissa. Lähen ettii vessaa niin voin käydä nukkumaan.

Yöjunassa on tunnelmaa

 

Lauantai 29.8. klo 13:47
Nyt on saavuttu Koh Phanganille hostelliin. Tutustuin heti dormissa saksalaiseen tyttöön, ranskalaiseen ja ruotsalaiseen kundiin ja lähden niitten kaa fullmooneille.  Vietän tässä hostellissa kaks yötä näin alkuun ja katotaan sit mikä boogie. Matkat meni hyvin ja paitsi että en saanu juuri yhtään unta näitten hyttysenpistojen takia. Kutiaa nii vitusti et menee tunteisiin kohta.