Päätin nyt kirjottaa ensimmäisen blogitekstini ikinä ennen ku meen päikkäreille. Kello on nyt 12:35 ja päästyäni kentältä noin 7:00 aamulla oon ehtiny sotkee itteni tänne hostelliin. Lennot sujui ihan mukavasti, nukahtelin kyllä koko ajan mut eihän siel kunnon unia saanu kun jalkoja piti käännellä ja oli tarjoilua ja kädet puutuu ja kaikkee muuta. Tosin Hki-Oslo lennon nukuin kokonaan ja heräsin vasta kun osuttiin maahan. Eli 1,5h + 11h tuli lennettyä plus kuuden tunnin odotus Oslossa. Passintarkastajakaveri ihmetteli ja varmisti vielä jaksanko hengailla  tosiaan niin pitkään siellä terminaalissa. Ei tuo matka nyt niin paljoo kirpassu vaikka oli välillä ihan perkeleen tylsää.

 

Täällä sitten hyppäsin air linkiin kentältä Bangkokin keskustaan päin koska aattelin säästää eikä se matka kustantanukkaan kuin 45 thb. Juna oli niin täysi että saatiin seisomapaikat. Rinkka painaa sen 12kg plus päiväreppu muutaman kilon joten alkohan siinä heti särkee olkapäitä kun oli kummatkin kädet täynnä. Päällä oli huppari ja pitkät pökät joilla palelin koko matkan noin muuten aina Bangkokiin asti enkä sit jaksanu vaihtaa kevyempää päälle. En tiiä johtuko sit siitä vai mistä kun vettäkin olin omasta mielestäni juonu ihan sopivasti ja syönykin koneessa aamiaisen just, et yhtäkkiä tuli aivan helvetinmoinen kylmä tuskanhiki ja huono olo. Sit alko silmissä sumeneen ja pyörryttään. Siinä kohtaa ku näin enää about 15% sadasta, minä joka en ikinä oo pyörtyny tajusin et ihan kohta lähtee taju. Sit kelasin että en helvetissä könyä siihen kaikkien niitten ihmisten päälle ja väliin, vaan aloin hengitteleen syvään ja oottelin seuraavaa pysäkkiä. Oikeesti siinä meni ehkä alle minuutti mut musta tuntu hyvin pitkältä. Sit kun ovien avautuessa alan änkeen itteeni ulos siit junasta niin ihan ku jostain taikaiskusta heti oven vierestä vapautu junasta istumapaikka ja mä lysähdin sit samantien siihen. Siihen puhalsi just ilmastointikin kivasti. Ja olo meni sillä samantien ohi ja pääsin päätepysäkille asti. Et tuli jopa sillä matkalla koettua jotain uutta. :D

 

Lähin sit dallaileen toiselle juna-asemalle ja aattelin napata taksin matkan varrelta. Meinasin sillä kävelymatkalla eksyä jonnekkin ihan kaameeseen slummiin, tein hyvin nopeen uukkarin siin kohtaa kun näin jotain ihme eläinhäkkejä ja kukot kieku ja haju oli aika väkevä, tämmönen rimpula ois putsattu hyvin nopeesti jos oisin lähteny oikasee. Kello alko oleen tasan 8:00 ja lapset juoksenteli uniformut päällä kouluun, kurkistelin portista sisään ja näillä oli joku aamumeditaatio käynnissä. Kävelin vaan eteenpäin ja kelasin et on se ny perkele kun ei koko kadun varrella oo yhtään kauppaa ja taksitki ajelee täysii ohi, alko jo hetken näyttää silt et kävelen varmaan sinne asemalle. Sit löysin joltai sivukujalta tyyliin työpäiväänsä lopettamassa tupakalla olleen kuskin ja sain kyydin. Ihana päästä ilmastoituun autoon.

 

Asemalta ostin kuljetukset Koh Phanganille, vietän siis pe-la yön junassa. Hakeuduin siellä asemalla olleeseen ruokalaan syömään jotain pienä vaan että sais vähän energiaa. Ruokalassa oli sisällä pieni lippuluukku josta piti ostaa kupongit ruokien ja juomien maksuun. Rice + one setting maksoi 30thb eli noin 70 senttiä. Ja settinkit valittiin tyyliin seittemästä soosista, ite päädyin johonkin aika tuliseen katkarapukasvisasiaan ja jaksoin loppuviimein syödä tyyliin 1/3. Itteä jotenki kaikki oivasysteemit nähneenä lähinnä nauratti sen mestan siisteys ja kissoja palloili pöytien alla. 

 

 

Aseman eessä ei sit ollukaan yhtään takseja kytiksessä joten hyppäsin sit tuktukiin kun semmosta tarjottiin. Kattelin jo aikasemmin et kyl ne paikallisetkin niitten kyytiin uskaltaa ja mulla oli ainakin hauskaa. Sain semmosen nuoren kuskin jolla oli vielä vähän raskaampi kaasujalka joten kyyti oli semmosta kaasua-jarrua-kaasua-jarrua nykimistä. Hauskinta oli et mä takaa huikkailin navi kädessä mihin suuntaan pitäis mennä ja vilauttelin kännykkää kuskille niskan takaa. Navikaan ei ole aina oikeassa vaan jouduin sit muutamalta paikalliselta kysyyn tietä tänne hostellille.

 

 

 

Vastaanotossa oli ihana likka nimeltä Maggie joka kirjas mut sisään. Sen jälkeen Maggie esitteli mulle koko paikan, kaikki viis kerrosta, dormit ja mistä suihkusta sai lämmintä vettä. Valkkasin dormista vapaan yläpunkan ja hiestä märkä minä halusin suihkun kautta nukkumaan. Tähän väliin pakko todeta et tää kuumuus ja suihkussa käyminen yms sai mut kiittämään luojaa et ajoin siiliks tukan. Tupakointi on sallittua missä vaan sisätiloissakin mut ite kävin suorittaan sen ylimmässä kerroksessa eli kattoterassilla. Missä on ok myös "polttaa jotain muutakin jos vaan haluaa". :D ihan uskomaton läävähän tää on, mutta 125thb eli 3€ yö joten oon kyllä yleisesti tyytyväinen. Rauhallinen meininki vielä toistaseks, pelottava sähkösuihku toimi just niinku pitääkin, kissoja ihan sikana kaikkialla sisällä, sänky jonne tuuletin hurisee ja aulassa wifi. En tarvis yhtään enempää. Aijon siis jatkossakin turvautua samanlaisiin ratkaisuihin, tästä murjumpaa ei varmaan löydäkään. Oon aika yllättyny et tykkään tästä mestasta, vaikka kuinka mukavuudenhaluinen oonkin. Ehkä mua ei vaan yksinkertasesti enää vittuakaan kiinnosta. 

 

 

Rahaa oon käyttänyt tänään noin 500thb (n. 12€). Pitääkin vähän sniiduilla koska se yöjuna+autokyyti+lautta taas maksoi melkeen 30€. Edit: kello on nyt 18:44 koska nukahdin kesken tän kirjotuksen, ulkona sataa ja alkaa olla pimeää. Pitäis näköjään lähtee hakemaan ruokaa ettei mee kauheen myöhäseks. Tekis mieli pestä naamaa koko ajan. En oikeen tiiä sisäistinkö koko asiaa ollenkaan et lähin tänne reissuun kun missään kohtaa ei tullu sellasta kauheeta jännitystä. Oon jännänny enemmän jotain tindertreffejäkin. Ei tässä mitään jännättävää olis ollukkaan nyt kun miettii. Fiilis on oikein loistava. :)